Meistä

lauantai 30. huhtikuuta 2016

Uusi elämä

Pari viikkoa sitten saimme vihdoin muutettua uuteen kotiin. Vähitellen tavarat alkavat asettua jälleen paikoilleen. Uuden kodin myötä alkoi uusi elämä. Helpompi, ainakin toivottavasti. Enää ei ole niin pitkä matka kaikkialle. Kouluun pääsee bussilla alle puolessa tunnissa, hallille autolla vartissa ja kesätreenikentälle viidessä minuutissa. Talo on uusi ja naapurissa asuu sattumalta agilityihmisiä. Ainoana miinuksena voisin sanoa huonommat lenkkimaastot sekä luopumisen kahden agilitykentän kokoisesta takapihan nurmikosta.

Hilja on sopeutunut muutokseen valtavan hienosti. Se on nukkunut yönsä omalla rakkaalla pedillään, eikä vielä toistaiseksi naapureiltakaan ole kuulunut valituksia päivisin haukkuvasta koirasta. Ensimmäisillä kerroilla Hilja ei uskaltanut kävellä rappusia ylös, mutta leipäpalan vetovoima on ihmeellinen. Pyöräteillä Hilja ei ole vieläkään oppinut kulkemaan oikeaa puolta, vaan kulkee maalaiseen tapaan keskellä tietä.
En jaksanut ottaa uutta kuvaa, sillä Hiljan elämänasennetta
vuoden takaisesta ei edes uusi  koti ole hetkauttanut
Muuttokiireiden lomassa keppitreenit ovat jatkuneet, yrityksen ja erehdyksen kautta. Kuudella kepillä on takana yhdet treenit. Välillä kepit sujuvat valtavan hienosti, mutta välillä Hilja ei yhtään tiedä, mitä pitäisi tehdä. Mutta kai Hiljaa hyvää tulee…Muuta agilityä olemme tehneet sen verran, että kerran hallilla testasin, osako Hilja edelleen kaahottaa putkeen. Osasi, eli kaikki on hyvin.


Huomenna on tiedossa pitkästä aikaa reissuamista agilityn ansiosta. Kivaa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti